Syöpäpotilas Siiri
Friday, June 09, 2006
Päivä 40, perjantai 9.6
Torstai-iltana taas kerran päätä särki ja huono olo iski.
Tänään aamu ei alkanut yhtään paremmin, kuvaukseen piti mennä heti aamusta tyhjin vatsoin, mutta voin pahoin aamulla ja päätä särki, niin aamupalaksi otin pari kipulääkettä ja pahoinvointitabletin veden kera.
Onneksi minulla oli oma kuljettaja sairaalaan, labrassa piti olla jo ennen kahdeksaa. Isotooppiväen pyynnöstä menin labraan ajoissa, mutta labrahenkilökuntaa ei kiinnostanut isotooppiosaston kiireet ja pääsin näytteenottohuoneeseen vasta minulle varatun ajan jälkeen. Nopeammin olisin päässyt jos olisin ottanut vuoronumeron.
Isotooppiosastolle kipin kapin ja siellä olikin henkilökunta jo odottamassa.
Laksatiiveilla ei ollut enää vaikutusta perjantaiaamulle ja yritin juuri ennen kuvausta käydä vielä vessassa, huonolla menestyksellä. Kysyin hoitajalta, onko väliä, niin meinasi että kyllä se suolisto pitäisi näkyä hieman eri tavalla kuvassa kuin itse kertymä.
Hameen jouduin ottamaan pois, koska oli metallinappi, mutta sain peiton jalkojen päälle ettei tullut kylmä. Hupparin sain pitää. Huone, jossa magneettikuvauslaite on, on todella viileä tila.
Kävin makaamaan laitteeseen, minua oiottiin hyvään asentoon, kädet tuettiin vatsan päälle yhdistettävällä tarranauhasysteemillä ja kuvauslevy lähti liikkeelle. Ensin kuvattiin päältä ja puoli tuntia myöhemmin levy käännettiin alapuolelle.
Kuvauksen loppupuolella olikin pitelemistä, aloin voida pahoin ja loppuaika meni happea ottaessa, ettei tulisi oksennettua kesken kuvauksen. Kun kuvaus oli ohi ja nousin laitteesta, pyörrytti aika lailla ja hoitaja käski istumaan hetkeksi.
Puhuttiin hetki ja kysyin onko lausuja paikalla tänään, johon hoitaja että on ja mutisi ettei kuvassa paljon taustasäteilyä ihmeellisempää näkynyt. Jäi hyvä mieli...
Kuljettajan odottaessa olin paikallani kuitenkin vain hetken ja totesin, että kyllä tämä tästä. Käytävän seiniin tukien lähdin sitten kohtauspaikalle, jossa kuljettaja olikin jo kauhean huolissaan, aikataulu oli mennyt vähän pieleen eikä hän tiennyt missä päin taloa olin.
Sieltä kotiin ja sitten olinkin illan tutilallaa, ei päästy kaupoille mihin oli tarkoitus ollut mennä, mutta puoliso lähti sitten illaksi asioille.
Comments:
Post a Comment
